31.7.2007

Pekan arvio


Ystäväni Pekan arvio blogiharrastuksestani - mitä tuohon sanoisi?

"Yleensä kaikki henkilöt joilla on nettipäiväkirja tai kotisivut ovat pääasiassa narsisteja, tai heillä esiintyy muita epävarmuuden oireita. Miksi pitäisi esitellä omia mielipiteitään/ajatuksiaan julkisesti? Vahvistaakseen omia mielipiteitään ehkä?

Ihmisillä jotka ovat henkisesti tasapainossa, ei tällaista tarvetta ole esitellä omia ajatuksiaan. Heidän ei tarvitse etsiä muiden tukea ja vahvistusta omille ajatuksilleen. He tietävät olevansa oikealla "tiellä". Tällöin muiden mielipiteet eivät vaikuta em. kaltaisten ihmisten ajatteluun. He luottavat omaan intuitioonsa, eivät vaeltele laumojen mukana.

"Ne jotka tietävät ei puhu, ne jotka puhuvat eivät tiedä".
De Dao Jing

Suomeksi mukautettuna ehkä: "Kel onni on, se onnen kätkeköön".

Oman mielipiteeni mukaan: Vain yksinäisyydestä löytyy rauha, sitä ei tarvitse etsiä, sillä se on jo jokaisella. Se pitää vain löytää. Useimmat eivät löydä, vielä useammat eivät älyä edes etsiä."

Pekka

30.7.2007

Uskollinen puutarhuri

Afrikkaa hyödyntävistä talousmahdeista lääketeollisuus ei liene pienin. Herätteinen filmi illan päätteeksi.

29.7.2007

Maaseudun hiljaisuudessa

Tulipa käydyksi Korpilahden mökillä hiljentymässä. Kun -81 ostimme tuon kesäpaikkamme, asuimme Säynätsalossa, nykyistä Jyväskylää. Asuimme koulun yhteydessä aivan Päijänteen rannassa. Juuri tuon 'kotoisen' vesiliikenteen takia en edes harkinnut kesämökkiä Päijänteen rannoilla. Löysimme kirkasvetisen pienen järven korvesta n. 30km Säykistä. Syvä kallioiden väliin sijoittuva pikkujärvi oli meille rauhan ja hiljentymisen paikka.
Poika oli syntynyt samana vuonna, ja mikä oli vauvan kasvaessa ensimmäistä kesäänsä luonnon ja hyttysten keskellä.
Iltaisin ei autoistumisen äänet häirinneet. Romanttista oli pikemmin järven toisesta päästä tyventä vettä myöten kuuluneet 'filosofoinnit' ja haitarin haikeat sävelet, jotka kestivät yöhön niin pitkään kuin nuotiossa hehku riitti.
Paljon on 26v:ssa päässyt tapahtumaan. Maalaisten kakarat ovat virittäneet moponsa isien jyrätessä pikku pieruissa mönkijöillä. Polttopuut kuuluu halottavan K-kaupan koneilla. Moottorisahat vonkuvat aamusta iltaan ja liikenne on nelinkertaistunut. Ysitie ei hiljene yölläkään, vaikka matkaa on linnunteitse pari kolme kilometriä. Korkeat kalliotkaan ei estä taustametelin kuulumista. Kehitys on kehittynyt. Todellisuudessa hiljaisempaa on kotona Tampereella Rantaperkiössä, jossa ikkunoitten alla kulkee vain pyöräilijöitä ja lenkkipolulle siunaantuneita opiskelijatyttöjä vanhojen silmien iloksi. En minä valita. Talvella mökillä toki on hiljaista, kun lumi hiljentää äänet.
Suurinta mekkalaa pitivät korpit, jotka kaiketi olivat löytäneet kalliorinteeseen tuupertuneen hirvivanhuksen - tai sitten jonkun muun. Mutta nuo olivat niitä luonnollisen luonnon ääniä, jotka eivät karkeudessaankaan häiritse.

28.7.2007

25.7.2007

Mahtava Blues kokemus

Tulinpa yllätetyksi, kun canal+ tarjosi illan päätteeksi mahtavan konserttielokuvan bluesin juurille.
Lajin ystävät tutustukaa.

Uskoon tuleminen

Noin vuosi sitten ajattelen tulleeni uskoon. Jätin institutioidun valtauskonnon ja minusta tuli lahkolainen. Kyse on koululääketieteellisestä ravinto-opista. Eräs ystäväni - huijarisaarnaaja - antoi eräänä aurinkoisena, elokuisena iltapäivänä minulle aiheen pohtia, mitä paskaa meille institutioiden arvovallalla syötetään. Omalla olemuksellaan tämä lääkäri osoitti jotain voivan tapahtua. Kysymys oli suurelta osalta pullamössön (hiilarien) ja rasvojen vaarallisuudesta/vaarattomuudesta. Kaveri oli tutkinut rasvateorioita sekä muita huijauksia kohtuullisen paljon, ollut Grönlannissa 6-7 vuotta ja työssään
lääkärinä ei ollut tavannut ainuttakaan sydän- ja verisuonisairauksiin kuollutta
paikallista - vaikka syövät tyydytettejä, jos kohta kalanrasvojakin. Kaikesta tämmöisestä se alkoi. Vähensin hiilihydraateja enkä välttänyt muita rasvoja kuin teollisia 'kevyitä' etc.
Samoinajattelijoita löytyi netistä runsaasti. Karppaajasivustolta sain vahvistusta näkemyksilleni. Kookosöljyä (Virgin Coconut Oil) temmoin koko syksyn.
Hieman jännitti mennä verikokeisiin lokakuussa. Läskillä, voilla, kananmunilla & kaikella kielletyllä itseäni testattuani. Tulos yllätti ainakin työterveyshuollon.
Kolesteroliarvot olivat reilusti parantuneet 'oikeaoppisesti' syötetystä. V.2000 olin Kelan kuntoutuksessa, missä meille annettiin oikean ravinnon ohjeet. Söin vuoden kevyttä ja liikuin paljon. Kun sitten 2001 oli projektin päättäjäiset, odottelin papukaijamerkkiä. Mutta rouva ravintoterapeutti lopetti haaveilun:
" ...Mutta mitäs sinä olet syönyt. Sinun kolesteroliarvosi on 7,3 !
Pyysin kalibroimaan mittarit, mutta...
Neljä kuukautta kului. Palasin perusravintoon: makkaraa, sinistä maitoa ynnä kaikkea normaalia mistään tinkimättä. Menin mittauttamaan veriarvoni. Kolesteroli oli pudonnut 5,6:een. Kaikki muutkin olivat parempia kuin 'terveen elämän' projektissa.
Voisihan aiheesta jatkaa vaikka kuinka, mutta uusi Usko osui suotuisaan maaperään. Nälkää en ole nähnyt - entä te?;)
--------------------------------------------------
Murekevuoka (Liha- ja linturuoat)
Mehevä mureke vuoassa paistettuna
neljä annosta
600g jauhelihaa (nauta-sika tai nauta 2 munaa 1 dl kermaa pieni purkki tomaattipuretta 1-2 sipulia silppuna (pari valkosipulin kynttä) 1-2 paprikaa silppuna 1 suolakurkku pieninä palasina fetajuustoa palasina suolaa mausteita maun mukaan
Sekoita aineet ja laita mieluiten teflonvuokaan. Paista 175 asteessa 30-45 minuuttia.

Harjoittelua

Tää on harjoittelua. Kommentointi oli asetettu vain kirjautuneille. Tarkoitus oli, että tekstit ovat kaikkien kommentoitavissa. Nyt asia on korjattu.

24.7.2007

Mietittyä

Panen tähän pari kirjaa, joiden ajattelen vaikuttaneen merkitsevästi ajatteluuni. Antti Hyryn "Kertomus" oli ilmestyessään -86 minulle kirjallisen tyylin ykkönen. Erityisesti proosateksti "Mustan ojan vesi" puhutteli ja puhuttelee. Hiljaisuutta ja rauhaa kaipaavalle, jo elämää nähneelle nautittavaa kielen taituruutta.
Toinen toisaalta?on Jaakko Hämeen-Anttilan "USKO" (2005). Enpä uskonut sitä siksi aiemmin. Monisivistyneen, koulunsa käyneen akateemisen 'ihmiskielinen' teos, jota suosittelen - nimestä huolimatta, tai sen takia - kaikille, jotka tunnistavat itsessään luutumia, varmuuksia, joita ei ole tapana kyseenalaistaa. Luin jostain syystä kirjan tänä kesänä. Älyllinen ja sujuva näkemys Uskosta, mitä se on.

23.7.2007

Poori!

Eilen Porin jassissa. Yllättävä auringonpaiste poltti osia ropasta. Onneksi pää oli suojattu. Suomalaista "Hubaa" alkajaisiksi - ok. porukka, miksaus mielestäni pielessä, tulevaisuuden porukka. Blood, Sweat & Tears - origineelikokoonpanosta kaiketi vain rumpali jäljellä. Mutta asiansa osaavia ammattilaisia koko bändi.. Uusi Areena on mielestäni liian iso. Kun muistelee vanhaa jatsia Kirjurinluodon mahtavien lehtipuiden katveessa, niin ikävä tulee.
Osa 'poooria' on poissa. Vai onko sitä tulossa vanhaksi - on.
Sitten fuusiojassia: "Johns" John Scofield & John Medelski. Mikä vaivannee, mutta nämä huippumiehet - kitara & kosketinsoittimet - vaikutti kaikessa taituruudessaan insinööripuolen miehiltä; dibl.inssejä. Pojat kypsässä iässä soittivat potpurin, jossa esittelivät taitonsa, jota oli. Olisin toivonut keskittymistä johonkin erityisalueeseen, mutta kun kaikki taito on näytettävä - sori niille, jotka diggasivat virtuositeettia.
Jassin päätteeksi oli tehty hyvä valinta: Ziggy Marley - Bob Marleyn vanhin poika bändeineen. Kunnon auringonpaisteista Reggaeta! Nukahdin jopa puoleksi tunniksi uuteen jazz-tuoliini - todistaa se kai jotain. Illalla ajo Tampereelle. Keli on aina kaunis viimeisenä jazz-iltana.
Illalla vielä Valtterin ja Annulin kanssa "Departed", jossa ainakin Jack Nicholson osoitti suvereniteettinsa 'hullun' roolissa. Muutenkin ihan jees filmi. Pitkä päivä, mutta pitkä kesäpäivä!