On vituttanut pitkän aikaa. En ole juuri kirjoitellut. Nyt, kun jostain kumman syystä vitutus pitää - kait - jonkinlaista taukoa, päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni, ja kirjoittaa. En minä pitkään kirjoita enkä asiaa. Kirjoitan vain, koska kuuluu kirjoittaa, kun on loki. Mikäkö vituttaa? En sano. En kerro! Silloin kun saa tunteen päälle, siitä kuuluu nauttia. Vitutus on tunne. Ei niin kivaa, mutta evoluution? mukaista. Aina ei ole kivaa, ja nyt on aika fiilistellä vitusta, kun on päällä. Luonto on päättänyt, että silloin, kun vituttaa ei oo pakko kirjoittaa. Silloin voi vain olla ja vituttaa. Nyt se sitten on menossa ohi - breikki. Vituttaa.
Ps. ehdin vielä. onko vituttaa edes oikea termi, en tiedä, tuskin - jotain sellaista kuitenkin, joku arvaa, joku tietää, moni katsoo ohi eikä ymmärrä.
3 kommenttia:
joo joo - ymmärretään (sitä esiintyy täälläkin nääs)
Tuon vituttaa sanan merkitys muuttuu ku aattelee sitä haluna! Siis että tekisi mieli...Silloinhan se on ikäänkuin positiiwinen termi... vai?
Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu saada olla vitutuksen alaisena! Se on hauskaa.
Joskus...
Seksuaalisuus lisää tensioita, tensiot intensioita ja intentioita joista kehkeytyy extensiot ja explikaatiot.
Siitä ne sodatkin. Mutta timantit eivät saisi olla vettä kallimpia: pitäisi olla päinvastoin. Ja sitten Suomi pitäisi tajuta se, ettei kaikki ihailijat ole oikeeeesti rakastuneita vaan on olemassa manipulatiivista tajuntaa ja joillakin se on kopplattu vitutukseen eikä kuten minulla rakkauteen. Hän.
Lähetä kommentti