pielessä, tulevaisuuden porukka. Blood, Sweat & Tears - origineelikokoonpanosta kaiketi vain rumpali jäljellä. Mutta asiansa osaavia ammattilaisia koko bändi.. Uusi Areena on mielestäni liian iso. Kun muistelee vanhaa jatsia Kirjurinluodon mahtavien lehtipuiden katveessa, niin ikävä tulee.Osa 'poooria' on poissa. Vai onko sitä tulossa vanhaksi - on.
Sitten fuusiojassia: "Johns" John Scofield & John Medelski. Mikä vaivannee, mutta nämä huippumiehet - kitara & kosketinsoittimet - vaikutti kaikessa taituruudessaan insinööripuolen miehiltä; dibl.inssejä. Pojat kypsässä iässä soittivat potpurin, jossa esittelivät taitonsa, jota oli. Olisin toivonut keskittymistä johonkin erityisalueeseen, mutta kun kaikki taito o
n näytettävä - sori niille, jotka diggasivat virtuositeettia.Jassin päätteeksi oli tehty hyvä valinta: Ziggy Marley - Bob Marleyn vanhin poika bändeineen. Kunnon auringonpaisteista Reggaeta! Nukahdin jopa puoleksi tunniksi uuteen jazz-tuoliini - todistaa se kai jotain. Illalla ajo Tampereelle. Keli on aina kaunis viimeisenä jazz-iltana.
Illalla vielä Valtterin ja Annulin kanssa "Departed", jossa ainakin Jack Nicholson osoitti suvereniteettinsa 'hullun' roolissa. Muutenkin ihan jees filmi. Pitkä päivä, mutta pitkä kesäpäivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti