Joku puhuu järkeäkin!!!

Suomi lähtee nousuun 2011-2012
COM.PIC/KIMMO BRANDT
"Tämä nykyinen taloustilanne on tilapäinen. Ei kuitenkaan kannata luottaa, että joku toinen tulee meidät pelastamaan ahdingosta, vaan oma aktiviteetti ja positiivinen asenne ovat tärkeimmät keinot selvitä.
Kirjailija ja Nokian ex-toimitusjohtaja Kalle Isokallio, 60, painottaa, että Suomi selviää talouden taantumasta ja mahdollisesta lamastakin vain työtä tekemällä.
"Aina on työtä, se ei ole kadonnut minnekään. Mitä useampi suomalainen tekee työtä, sitä paremmin Suomi pärjää", sanoo Isokallio Korkeavuodenkadun työhuoneessaan, jota hän kutsuu päivähoitopaikakseen.
Hän on nykyään päätoiminen kirjailija, julkaissut yli kymmenen kirjaa, joista useimmat ovat veijariromaaneja. Uusin kirja Urhola (Tammi 2008) kertoo kalastajakunta Holmarnan, maatalousvaltaisen Uurusmaan ja hieman teollistuneen Laajasmaan yhdistymisestä Urholaksi. Lopulta Urholassa kunnallistetaan kaikki kunnan yksityisiltä ostamat palvelut ja elämä sujuu.
"Kun tästä taantumasta joskus päästään nousuun, niin ei Suomi eikä muukaan maailma enää palaa vanhaan järjestykseen. Suomi lähtee nousuun 2011-2012, kun muu maailma alkaa investoida tuotantokapasiteettiin ja alkaa ostaa Suomesta investointitavaroita", ennustaa Isokallio sävellys- ja sovitustyön lomassa. Hän on laulu- ja soitinyhtye Åttopoikien perustajajäseniä.
Miksi pitää olla kokopäivätyötön?Hän yrittää lanseerata suomalaiseen keskusteluun termiä osa-aikatyötön. Se tarkoittaa, että työttömäksi joutuneella pitää olla oikeus hankkia lisäansioita ilman, että työttömyyskorvaus menee. "Nyt ihmisen pitää olla kokopäivätyötön. Sehän ei ole järkevää kansantalouden eikä yksilön kannalta. Käsistään käteville ihmisille on Suomessa aina työtä."
Isokallion mukaan yhtään tervettä suomalaista ei kannata invalidisoida työelämän ulkopuolelle kuten viime lamassa. "Se on myös henkinen kysymys, että kaikki pidetään mukana työn syrjässä."
Kansanedustajiin ja eduskunnan työhön Isokallio suhtautuu lievästi sanoen kriittisesti. "Kansanedustaminen ei ole kansan edustamista, vaan pyrkimistä kokopäiväpoliitikoksi. Miten kansanedustajat voivat kadehtia ihmistä, jos hän saa työttömyyskorvauksen ja sen päälle muutaman satasen lisäansioita?"
Isokallion mukaan irtisanomisille ei ole aina vaihtoehtoja. Hän myöntää, että kymmenen vuoden nousukausi kasvattaa läskiä jokaiseen organisaatioon."Kiinassakin on 20 miljoonaa työtöntä. Jos Kiinan hintatasolla tavara ei käy kaupaksi, niin miten me Suomessa voisimme tehdä edullisemmin samoja vientituotteita?"

"Irtisanomiset ovat kuitenkin aina yritysjohdon virhe. Työntekijöitä ei voi millään syyllistää siitä, että joku on palkannut hänet."

Kuntien budjeteissa on läskiä reilu kerros. Kunnat eivät ole Isokallion mukaan sen kummempia toimijoita kuin yrityksetkään. Myös kuntien budjetteihin kertyy hyvinä vuosina läskiä, jota tiukkoina aikoina kuoritaan pois.
"Minua ärsyttää erityisesti se, että kuntien ja kaupunkien johtajat sekä valtuustojen puheenjohtajat vaikertavat: me joudumme karsimaan palveluita. Miksi he eivät ensin katso, paljonko rahaa menee pakollisiin, lakisääteisiin menoihin ja investointeihin. Jos kunnat ja kaupungin tyytyisivät vain pakollisiin menoihin, suurin osa kunnista selviäisi ilman lainanottoa tai veroprosentin nostoa!"
Isokallio tuhisee, että hän ei ole koskaan ymmärtänyt, miksi esimerkiksi jäähalli on kunnallinen peruspalvelu.

Kuntien yksityistämisinto saa Isokalliolta huutia.
"Mikä on se fysiikan laki, minkä mukaan kunta ei voi tuottaa esimerkiksi vanhainkotipalveluita yhtä edullisesti ja laadukkaasti kuin yksityinen palveluntarjoaja?"
"On harvoja palveluita, jotka ovat yksityisen hoidossa halvempia kuin kunnan itsensä tekeminä. Lumen aurauksessa yksityinen yrittäjä voi olla tehokkaampi ja halvempi: samalla auralla voi ajella kolmenkin kunnan tiet."
Isokallio kertoo olevansa hyvin kriittinen palveluiden ostamiseen yksityisiltä yrittäjiltä.
"Kuka esittää laskelman, miksi yksityinen on halvempaa kuin kunnallinen. Palveluiden tuottaminen kunnassa ei saa olla aatteellinen, vaan taloudellinen kysymys. Kunnan pitää itse huolehtia palveluiden tuottamisestaan niin, että se pystyy vähintään samaan tuottavuuteen kuin yksityinen." (Kaleva)