Niinkun näkyy tää missään Coxassa oo! Kävi tulotarkastuksessa toissapäivänä, mutta oli uus poitsu (kirunki), joka oli liki räyhäkäs. Se ei haitannu - päinvastoin. Mutta katteli kuvia , röntgen-, ja väänteli kinttuja ja pääty näkemykseen, ettei kannata tässä vaiheessa. Tää oli siis kolmas erikoislekuri Coxassa, jonka tapasin, ja yks ortopedi oli alun alkaen mut sinne lähettänyt. Tää lähettäjä oli heti sitä mieltä, ettei noihin polviin oo muuta hoitoo kun keinonivelel! Samaa mieltä oli Coxan eka lekuri elokuussa 07. Sit nää juipit tän vuoden puolella helmikuussa ja toissapäivänä torppas koko session. Toissapäivänen suosittelee konservatiiviset hoitomuodot loppuun käytettäviksi, ja katotaan sit. Eihän tämmöstä nuorta poikaa kannata leikkoo - tuu sit 70-kymppisenä.
No puolen vuoden kuluttua pitäs käydä polilla uudestaan ja kattoo, mitenkä on 600mg:n Burana toiminu - sitä määräs mahdollisiin kipuihin, kun/jos meen vaimon kanssa käveleen - kas kun ei viä Koskenkorvaa lisäks, niin olis tuska pois. Asiallinen jätkä, puhu suomee perkele! mutta vistoohan tää. Asiantuntijoitten armoilla ollaan, laji kun laji! Se suunnilleen siitä, mutta sitte:
Lähdin Coxasta ja kävelin kakskytämetriä, niin iski kun puun takaa hirvee kipu leukaniveleen - ylempään. Tulin onnikalla kotio poski palaen. Olin ihan sekas. Söin lämmintä nakkisoppaa ja eiks kipu muuttanu muotoonsa. Se laskeutu leuan alasaranaan
ja alko hellittää, mutta alaposki turpoon. Ei mitään helvetillistä kipua, pikemminkin semmonen tunnoton möykky. En KOSKAAN oo semmosta kokenu. Perkele, kaikkee tuli miäleen. Eikun Hatanpäälle just ehdin pikaotille omalekurille, joka ei osannu sanoo syytä. Totes, että jos pahenee, niin soita ja määräs tulehduskipulääkettä. Apteekkiin ja kotona mälli poskeen. Illan mittaan alko niinkö helpottaan. Ny siitä on pari päivää ja pikkusen on leuan reuna patilla, mutta elossa oon.
Tätä kukaan lue, mutta kattokoon perilliset sitte, kun oon kuallu.
Polvilumpiot saa syöttää sioille, ja leuat. Kaikki tarpeelliset voi kerätä kierrätykseen niinkö hammaspaikat ja rillit.
2 kommenttia:
Jos hengissä olet, niin jatka samaa rataa:)
Eiku on tosi kurjaa, kun kivut iskevät ja kun lääketiede on ymmällään ja totuuksia ei ole. Paljon lievemmässä muodossa pähkäilen lääketieteen voimattomuutta, kun eivät saa yskääni loppumaan. Niin pikku asiaa ei osata hoitaa täysin vaan vaan arvailemalla. Kylkeen sattuu, väsyttää. Mutta tuollainen ankara kipu on vielä hurjempi kestää. Ja kun sitten alkaa vielä pelätä kaikkea mahdollista. Kolmoishermosärkyä? Siinäkin on poskessa aikamoiset kivut. Toivottavasti polvesi saadaan jollakin tavalla vielä toimivaksi.
Ma-Riikka, kiitos osaotosta:) Nyt tuntuu paskaposki jotenkin olevan hellittämässä, mutta kolmoishermosärky ei oo tullu mieleenkään - älä pelottele. Oisko jotain sylkirauhasen tukkeutumista, tiedä häntä.
Nää Coxan poijat kuiteski antaa vähän semmosen tuntemuksen, että tekoniveleeseen ei oikeestaan kannata luottaakaan, kun tuntuu olevan niin 'paljon mahdollista', vaikka "ei tää sitä tarkoita, että just sulle komplikaatioita tulis, niin kerron vaan, että arvelen, etä odotat mahdollisesti liikoja, ja kun on näitä sairaalabakteereja ja tämmöstä, vaikka eihän tää ny sitä tarkota, että justa sun kohdalles..." - niin mihin helvettiin sitä perustaa. Ja kun toisaalta oon tavannu ikäisiäni hyväkuntosia tyyppejä, jotka on operoitu, ja ovat kovinkin tyytyväisiä tekoelimiinsä.
Rauhallista itsenäisyyspäivää:)
Ps. onkohan niitä kehitetty 'tekokeuhkoja'?;)
Lähetä kommentti