Eilen tuli alettua kipulääkedieetti. Ideana on kävellä ja kävellä, kipulääkkeet auttavat kestämään. Polven mahdollinen kierukkarispaantuminen jauhautuu liikkeessä. Varsinainen polvi ei kuulemma ole vaurioitunut vuodesta 2008.
Kaks päivää on sit jauhettu. Yllättävää on, että tänään kykenin kävelemään pari puolen tunnin lenkkiä. Täyttä purana &panadol-settiä en edes tarvinnut. Kipu on maltiilista, lepokipuja ei ole. Nice.Saas näkee, miten etenee.
28.11.2013
27.11.2013
Polvi/paskapolvi/monioireikko
Aattelin taas aikoihin vähän päivittää tätäkin aluetta. Fb:ssa on kivahkoa, mutta 'syvemmät analyysit' jää tekemättä.
Alotan vuoden alusta. Olimme vaimon kera Espanjassa (jo marraskuu 2012) ja sitten tän vuoden alusta 5.1.-26.2.
Kun pari vuotta sitten (nyt jo 2,5v) jäin eläkkeelle, sain lahjaksi työterveyshuollosta diagnoosin : kakkostyypin diabetes. No söin sitten tunnollisesti Metforemia (sokerilääke) ja verenpainelääkettä. Koko ajan sokerilääke tuntui tuottavan ongelmaa. Olin ikäänkuin varuillani, ettei tullut paska housuun. Kyse oli siis lääkkeen laksatiivisesta vaikutuksesta. Se vaivasi niin, että jouduin mm. Espanjassa kulkemaan jatkuvasti Immodiumit mukana.
Vuoden -12 marraskuun lopulla päätin jättää sokerilääkkeen pois, jotta voisin rauhoittua katselemaan aurinkorannan nähtävyyksiä vilkuilematta mahdollisia huussipaikkoja. Se toimi heti. Maha rauhottui, mutta mieli oli epäilevä sokerin mahdollisesta noususta.
Tulimme Suomeen joulukuun alussa ja aloin mittailla sokeriarvojani säännöllisesti (jopa kolme kertaa päivässä). Ja katso ihme arvot olivat ilman lääkettä täysin normaalit. Paastosokeri aamulla alle viiden, ja tämä on tilanne edelleen. Olin laihtunut Espanjassa n.6kg, mikä ehkä..?
Menimme sitten uudestaan tammikuussa (Metforemit mukana varmuudeksi). Maha oli ollut kunnossa (ei yllättävää löysyyttä) ja olo tuntui muutenkin hyvältä.
Pari viikkoa ennen Suomeen paluuta iski yöllä rintakipu, jota tietysti pelkäsin sydänperäiseksi.
Kävin brittilääkärin luona ja sain diagnoosiksi: refluksi. Oireet ovat saman tapaiset kuin sydäntapahtumassa. Tuntui lohduttavalta, mutta epäilys jäi.
Tilasin jo Espanjassa Suomesta yksityislääkärin vastaanoton. Arvio oli sama: kyse ei liene ;) sydämestä vaan mahasta.
Olimme ottaneet vaimon kanssa tavaksi Espanjassa kävellä päivittäin säännöllisesti. Tämä jatkui Suomeen tultuamme. Päivittäinen liikkuminen on ollut kaikkineen 1-2 tuntia.
Monenlaiset epäilykset kuitenkin liikkuivat jatkuvasti mielessä, mistä oli kysymys. Olen nyt 20kg kevyempi kuin vuosi sitten (säännöllinen liikunta vai jokin kalvava...)
Koko vuoden -13 olen hypännyt lääkäreillä vaihdellen erikoistumisaloja. Sydän on ultrattu, rasituskoe otettu (joka näytti lievää iskemiaa maksimirasituksessa - siis sydämen hapenpuutetta, tämä ei kuitenkaan kuulemma edellyttänyt varjoainekuvausta lievyytensä takia), Suolisto on ultrattu, pari kertaa on käyty nyrkillä toteamassa eturauhasen kunto. Pari luomea poistettiin alkukesästä eikä sieltäkään löytynyt syöpää. Olen siis kaikkineen liki terve mies - ainakin mittariterve.
Olen siis siis vuoden 2013 tarkkaillut sydäntäni ja itse asiassa koko elimistöäni. Espanjassa ei maha (pallea) tuntunut aralta, mutta ajan mittaan maha tuntuu liki jatkuvasti aralta, vaikka syön säännöllisesti happosalpaajaa (Nexium 20mg) nykyään kaksi päivässä. Sydämem lyönnit tunnen kiusallisen hyvin maha-alueella.
En kiellä mentaalipuolen vaikutusta. Tämmöinen egotrippi ei varmasti rauhoita mahaa eikä mieltä, pikemminkin ruokkivat toistaan.
Ja sitten: pari viikkoa sitten oikea polvi tuskastui niin, että kävely oli mahdotonta. Eilen kävin Coxassa polvilääkärillä ja hoidoksi sain kuukauden ajaksi 600mg/Buranaa ja 1g Panadolia kipuun tarvittaessa kumpaakin kolmasti päivässä! Röntgenkuvat olivat liki yhtenevät 2008 kuvien kanssa, tällöin tekoniveloperaatiota ei pidetty tarpeellisena. Nytkin asiallinen erikoislääkäri arveli kivun johtuvan pikemminkin oikean polven kierukan rispaantumisesta. Kuukausi pitäisi syödä kipulääkkeitä ja kävellä: Kipu ei ole pahasta. Lääkkeet mahdollistavat liikkumisen, ja rispeet 'jauhautuvat' pois eikä ongelmaa enää ole. Näin arveli asiantuntija. Mikäli ongelma jatkuu, harkitaan operaatiota, johon jo kaksi kertaa olen ollut menossa.
http://bluffia.blogspot.fi/2007/08/coxa.html
http://bluffia.blogspot.fi/2008/02/time-out.html
http://bluffia.blogspot.fi/2008/12/lumpiosarja-jatkuu.html
Kirjoitan lähinnä siksi, että olen ilokseni huomannut parhaiten selvittäväni historiaani palaamalla kirjoittamaani.
Alotan vuoden alusta. Olimme vaimon kera Espanjassa (jo marraskuu 2012) ja sitten tän vuoden alusta 5.1.-26.2.
Kun pari vuotta sitten (nyt jo 2,5v) jäin eläkkeelle, sain lahjaksi työterveyshuollosta diagnoosin : kakkostyypin diabetes. No söin sitten tunnollisesti Metforemia (sokerilääke) ja verenpainelääkettä. Koko ajan sokerilääke tuntui tuottavan ongelmaa. Olin ikäänkuin varuillani, ettei tullut paska housuun. Kyse oli siis lääkkeen laksatiivisesta vaikutuksesta. Se vaivasi niin, että jouduin mm. Espanjassa kulkemaan jatkuvasti Immodiumit mukana.
Vuoden -12 marraskuun lopulla päätin jättää sokerilääkkeen pois, jotta voisin rauhoittua katselemaan aurinkorannan nähtävyyksiä vilkuilematta mahdollisia huussipaikkoja. Se toimi heti. Maha rauhottui, mutta mieli oli epäilevä sokerin mahdollisesta noususta.
Tulimme Suomeen joulukuun alussa ja aloin mittailla sokeriarvojani säännöllisesti (jopa kolme kertaa päivässä). Ja katso ihme arvot olivat ilman lääkettä täysin normaalit. Paastosokeri aamulla alle viiden, ja tämä on tilanne edelleen. Olin laihtunut Espanjassa n.6kg, mikä ehkä..?
Menimme sitten uudestaan tammikuussa (Metforemit mukana varmuudeksi). Maha oli ollut kunnossa (ei yllättävää löysyyttä) ja olo tuntui muutenkin hyvältä.
Pari viikkoa ennen Suomeen paluuta iski yöllä rintakipu, jota tietysti pelkäsin sydänperäiseksi.
Kävin brittilääkärin luona ja sain diagnoosiksi: refluksi. Oireet ovat saman tapaiset kuin sydäntapahtumassa. Tuntui lohduttavalta, mutta epäilys jäi.
Tilasin jo Espanjassa Suomesta yksityislääkärin vastaanoton. Arvio oli sama: kyse ei liene ;) sydämestä vaan mahasta.
Olimme ottaneet vaimon kanssa tavaksi Espanjassa kävellä päivittäin säännöllisesti. Tämä jatkui Suomeen tultuamme. Päivittäinen liikkuminen on ollut kaikkineen 1-2 tuntia.
Monenlaiset epäilykset kuitenkin liikkuivat jatkuvasti mielessä, mistä oli kysymys. Olen nyt 20kg kevyempi kuin vuosi sitten (säännöllinen liikunta vai jokin kalvava...)
Koko vuoden -13 olen hypännyt lääkäreillä vaihdellen erikoistumisaloja. Sydän on ultrattu, rasituskoe otettu (joka näytti lievää iskemiaa maksimirasituksessa - siis sydämen hapenpuutetta, tämä ei kuitenkaan kuulemma edellyttänyt varjoainekuvausta lievyytensä takia), Suolisto on ultrattu, pari kertaa on käyty nyrkillä toteamassa eturauhasen kunto. Pari luomea poistettiin alkukesästä eikä sieltäkään löytynyt syöpää. Olen siis kaikkineen liki terve mies - ainakin mittariterve.
Olen siis siis vuoden 2013 tarkkaillut sydäntäni ja itse asiassa koko elimistöäni. Espanjassa ei maha (pallea) tuntunut aralta, mutta ajan mittaan maha tuntuu liki jatkuvasti aralta, vaikka syön säännöllisesti happosalpaajaa (Nexium 20mg) nykyään kaksi päivässä. Sydämem lyönnit tunnen kiusallisen hyvin maha-alueella.
En kiellä mentaalipuolen vaikutusta. Tämmöinen egotrippi ei varmasti rauhoita mahaa eikä mieltä, pikemminkin ruokkivat toistaan.
Ja sitten: pari viikkoa sitten oikea polvi tuskastui niin, että kävely oli mahdotonta. Eilen kävin Coxassa polvilääkärillä ja hoidoksi sain kuukauden ajaksi 600mg/Buranaa ja 1g Panadolia kipuun tarvittaessa kumpaakin kolmasti päivässä! Röntgenkuvat olivat liki yhtenevät 2008 kuvien kanssa, tällöin tekoniveloperaatiota ei pidetty tarpeellisena. Nytkin asiallinen erikoislääkäri arveli kivun johtuvan pikemminkin oikean polven kierukan rispaantumisesta. Kuukausi pitäisi syödä kipulääkkeitä ja kävellä: Kipu ei ole pahasta. Lääkkeet mahdollistavat liikkumisen, ja rispeet 'jauhautuvat' pois eikä ongelmaa enää ole. Näin arveli asiantuntija. Mikäli ongelma jatkuu, harkitaan operaatiota, johon jo kaksi kertaa olen ollut menossa.
http://bluffia.blogspot.fi/2007/08/coxa.html
http://bluffia.blogspot.fi/2008/02/time-out.html
http://bluffia.blogspot.fi/2008/12/lumpiosarja-jatkuu.html
Kirjoitan lähinnä siksi, että olen ilokseni huomannut parhaiten selvittäväni historiaani palaamalla kirjoittamaani.
26.3.2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)