
- Ajattelin tässä kysyä, kun...
- Mainiota, mainiota!
Olinkin juuri ajatellut ottaa asian puheeksi, ja nyt kun kysyt, niin voinen mennä suoraan asiaan. Sinua kuten itse asiassa kaikkia ihmisiä kiinnostanevat elämän peruskysymykset kuten mikä on ihminen, miksi olemme täällä, mistä kaikki on syntynyt, onko olemisellamme jokin tarkoitus...
- Oikeastaan...
- Tahdonkin valottaa näitä kysymyksiä sinulle filosofian tulokulmasta, jossa kuten tiedät on syvällisesti paneuduttu kysymyksiin, joita arjen kiireessä ei aina tule ajatelleeksi, mutta kuten sanoin, joilla on olemistamme perustavasti luotaava merkitys. Platon jo totesi pari tuhatta vuotta sitten olevan kaksi todellisuutta: on ideoiden maailma ja havaintojen maailma. Tätähän hänen oppipoikansa Aristoteles ei hyväksynyt, vaan luotti pikemminkin havaintoihin tiedon perustana, vaikka kehittikin myös järkeen ja loogiseen päättelyyn perustuvan syllogistisen metodin…
- Ajatttelin…
- Noista ajoista filosofia on kehittynyt hurjasti meidän päiviimme, mutta väitetään, että filosofian isäksi kutsutun Sokrateen, oppipoikansa Platonin sekä Aristoteleen ajatusten olevan kuitenkin filosofian peruspilareita. Toki ennen Sokratesta jo eli ajattelijoita, näitähän kutsuttiin esisokraatikoiksi. Kuitenkin filosofian diskurssissa asioita tarkastellen tulee ottaa puheeksi ranskalainen Descartes, joka kehitti ns. systemaattisen epäilyn metodin. Ennen 1600-lukua…
- Niin mutta…
- Niin aivan oikein. 1600-luvulle asti ns. sanotulle uudelle ajalle kaikki tiede oli alisteista uskonnolle kuten Galileo Galilein kohtalosta tiennet. Uusi aika synnytti taas uuden tieteellisen paradigman, jossa maakeskisyys sai huutia. Tiedehän on kehittänyt ymmärrystämme huimaaviin saavutuksiin, 1900-luvulla suhteellisuusteoria oli Einsteinin kehittämänä jotain mullistavaa. Kvanttiteorian kööpenhaminalainen tulkinta Bohrin ja kumppaneiden tulkitsemana on avaamassa aivan uuden näkökulman perinteisen fysiikan ymmärtämiseen ja sitä kautta koko olevaisen hahmottamiseen, filosofit kuten Wittgenstein taas keskittyivät omiin erityisaloihinsa, Friedrich Nietzsche mainitaan historiankirjoituksessa hyvinkin persoonallisena, jopa patologisena ajattelijana orjamoraaleineen ja yli-ihmiskäsityksineen…
- Mutta kun oli…
- Aivan, pragmatismi, eksistentialismi ja monet muut oppisuunnat käsittelivät moraalin ongelmaa omasta kontekstistaan. Relativismia taas pidetään pikemmin haukkumasanana. Foucaultin nelikenttäteoriaa on arvostettu sekä sosiologian että kasvatustieteiden diskursseissa. Mitä tulee mainittuun Wittgensteiniin, voitaneen hänen kielipelikäsitettään pitää erityisen kiinnostavana, joskin analyyttisen filosofian edustajat, joista mm. suomalainen Jaakko Hintikka on ehkä tunnetuimpia, painottavat logiikan keskeisyyttä filosofian ydinalueena. Toisaalta taas…
- KUN PITI HAKEE SITÄ HEVOSEN PASKAA TOMAATEILLE - ETTÄ HAETAANKO VAI EI!
- ("Voimallisen positiivisesti kanavoitunutta alkukantaista aggressiota.")