Ahneuden ja Kilpailun syyt

VELALLA ELÄMINEN

Sivun reunassa pyörivän USA:n valtionvelan 'kellon' tapainen näyttö olisi kiva nähdä myös Suomen kohdalta - vai olisiko?

Joku puhuu järkeäkin!!!

Suomi lähtee nousuun 2011-2012
COM.PIC/KIMMO BRANDT
"Tämä nykyinen taloustilanne on tilapäinen. Ei kuitenkaan kannata luottaa, että joku toinen tulee meidät pelastamaan ahdingosta, vaan oma aktiviteetti ja positiivinen asenne ovat tärkeimmät keinot selvitä.
Kirjailija ja Nokian ex-toimitusjohtaja Kalle Isokallio, 60, painottaa, että Suomi selviää talouden taantumasta ja mahdollisesta lamastakin vain työtä tekemällä.
"Aina on työtä, se ei ole kadonnut minnekään. Mitä useampi suomalainen tekee työtä, sitä paremmin Suomi pärjää", sanoo Isokallio Korkeavuodenkadun työhuoneessaan, jota hän kutsuu päivähoitopaikakseen.
Hän on nykyään päätoiminen kirjailija, julkaissut yli kymmenen kirjaa, joista useimmat ovat veijariromaaneja. Uusin kirja Urhola (Tammi 2008) kertoo kalastajakunta Holmarnan, maatalousvaltaisen Uurusmaan ja hieman teollistuneen Laajasmaan yhdistymisestä Urholaksi. Lopulta Urholassa kunnallistetaan kaikki kunnan yksityisiltä ostamat palvelut ja elämä sujuu.
"Kun tästä taantumasta joskus päästään nousuun, niin ei Suomi eikä muukaan maailma enää palaa vanhaan järjestykseen. Suomi lähtee nousuun 2011-2012, kun muu maailma alkaa investoida tuotantokapasiteettiin ja alkaa ostaa Suomesta investointitavaroita", ennustaa Isokallio sävellys- ja sovitustyön lomassa. Hän on laulu- ja soitinyhtye Åttopoikien perustajajäseniä.
Miksi pitää olla kokopäivätyötön?Hän yrittää lanseerata suomalaiseen keskusteluun termiä osa-aikatyötön. Se tarkoittaa, että työttömäksi joutuneella pitää olla oikeus hankkia lisäansioita ilman, että työttömyyskorvaus menee. "Nyt ihmisen pitää olla kokopäivätyötön. Sehän ei ole järkevää kansantalouden eikä yksilön kannalta. Käsistään käteville ihmisille on Suomessa aina työtä."
Isokallion mukaan yhtään tervettä suomalaista ei kannata invalidisoida työelämän ulkopuolelle kuten viime lamassa. "Se on myös henkinen kysymys, että kaikki pidetään mukana työn syrjässä."
Kansanedustajiin ja eduskunnan työhön Isokallio suhtautuu lievästi sanoen kriittisesti. "Kansanedustaminen ei ole kansan edustamista, vaan pyrkimistä kokopäiväpoliitikoksi. Miten kansanedustajat voivat kadehtia ihmistä, jos hän saa työttömyyskorvauksen ja sen päälle muutaman satasen lisäansioita?"
Isokallion mukaan irtisanomisille ei ole aina vaihtoehtoja. Hän myöntää, että kymmenen vuoden nousukausi kasvattaa läskiä jokaiseen organisaatioon."Kiinassakin on 20 miljoonaa työtöntä. Jos Kiinan hintatasolla tavara ei käy kaupaksi, niin miten me Suomessa voisimme tehdä edullisemmin samoja vientituotteita?"

"Irtisanomiset ovat kuitenkin aina yritysjohdon virhe. Työntekijöitä ei voi millään syyllistää siitä, että joku on palkannut hänet."

Kuntien budjeteissa on läskiä reilu kerros. Kunnat eivät ole Isokallion mukaan sen kummempia toimijoita kuin yrityksetkään. Myös kuntien budjetteihin kertyy hyvinä vuosina läskiä, jota tiukkoina aikoina kuoritaan pois.
"Minua ärsyttää erityisesti se, että kuntien ja kaupunkien johtajat sekä valtuustojen puheenjohtajat vaikertavat: me joudumme karsimaan palveluita. Miksi he eivät ensin katso, paljonko rahaa menee pakollisiin, lakisääteisiin menoihin ja investointeihin. Jos kunnat ja kaupungin tyytyisivät vain pakollisiin menoihin, suurin osa kunnista selviäisi ilman lainanottoa tai veroprosentin nostoa!"
Isokallio tuhisee, että hän ei ole koskaan ymmärtänyt, miksi esimerkiksi jäähalli on kunnallinen peruspalvelu.

Kuntien yksityistämisinto saa Isokalliolta huutia.
"Mikä on se fysiikan laki, minkä mukaan kunta ei voi tuottaa esimerkiksi vanhainkotipalveluita yhtä edullisesti ja laadukkaasti kuin yksityinen palveluntarjoaja?"
"On harvoja palveluita, jotka ovat yksityisen hoidossa halvempia kuin kunnan itsensä tekeminä. Lumen aurauksessa yksityinen yrittäjä voi olla tehokkaampi ja halvempi: samalla auralla voi ajella kolmenkin kunnan tiet."
Isokallio kertoo olevansa hyvin kriittinen palveluiden ostamiseen yksityisiltä yrittäjiltä.
"Kuka esittää laskelman, miksi yksityinen on halvempaa kuin kunnallinen. Palveluiden tuottaminen kunnassa ei saa olla aatteellinen, vaan taloudellinen kysymys. Kunnan pitää itse huolehtia palveluiden tuottamisestaan niin, että se pystyy vähintään samaan tuottavuuteen kuin yksityinen." (Kaleva)

Tasaveroon?

Helsingin Sanomien tasaverokeskustelusta poimittu kommentti, jota arvostan.

"

Tasavero on epäoikeudenmukainen
Olli | 14.4.2008 15:00
Ei ole olemassa mitään järkeviä perusteita miksi progressiivinen verotus olisi oikeudenmukaisempi kuin tasaveromalli. Tasaveromallissakin suurempituloinen maksaa suurempia veroja, joten siinä mielessä se on jo "progressiivinen" ja oikeudenmukainen. Tasaveromalli kuitenkin selkeyttäisi verojärjestelmää ja vähentäisi byrokratian kustannuksia.

Vastaus:
Tämän kommentin täytyy olla jonkinlainen herja. 30 % tulovero tuntuu hieman eri tavalla 25000 euron vuositulossa verrattuna vaikkapa 250000 vuosituloon. Keskustelua saa kyllä käydä, mutta ei nyt ruveta sentään taas uudelleenmäärittelemään asioita omien poliittisten kantojen tukemiseksi.

Tasaveromalleissa käy usein niin, että pienituloisten verotus kasvaa ja suurituloisten helpottuu ellei tasaveroprosenttia säädetä erityisen alhaiseksi (Tästä on esimerkkejä maailman sivu, viimeksi Briteissä jossa 10 % veroprosentti korvattiin 20 %:lla. Liike pyrkii selvästi tasaveron suuntaan vaikka 40 % kattoprosentti vielä säilytettiinkin. Sitä on kritisoitu laajalti, koska siitä kärsivät nimenomaan pienituloiset). 30 % tasavero on huono herja, koska se sortaa matalapalkkaisia kohtuuttomasti. Jos tasaveroon siirrytään, silloin pitää verot poistaa kokonaan alle 25000 euron vuosituloista ja tuon määrän ylittävästä osasta 10 % on sopiva vähennys. Muuten voidaan oikeudenmukaisuudesta puhuminen lopettaa.

Itse asiassa verotuksen lopettaminen kokonaan ja kaikkien verojen siirtäminen välilliseksi on tasaveroa parempi vaihtoehto (enkä tosiaan kannata tätä vaihtoehtoa, mutta kuten sanottu se on tasaveroa oikeudenmukaisempi). Tasaveromalleissa pieni-ja keskituloiset rahoittavat systemaattisesti suurimman osan julkisista kustannuksista, vaikka ansaitsevat vähemmän. En ymmärrä mitä ihmisten ajattelukyvylle on tapahtunut, kun suurin osa ei pysty käsittämään enää edes yksinkertaisimpia syy-seuraussuhteita.

Toiseksi tasaveromalleissa julkiset tulot yleensä laskevat ja se johtaa palvelujen yksityistämiseen. Yksityistäminen nostaa aina palvelujen kustannuksia (esim. USA:n terveydenhuolto, joka on kalliimpi kuin mikään eurooppalainen järjestelmä, tai liikennelaitokset, jossa lipunhinnat nousevat aina yksityistämisen seurauksena) ja tämä taas osaltaan rankaisee pieni-ja keskituloisia. Malli ei tosiaankaan ole "kannustava", koska se pakottaa suuren osan kansasta taistelemaan elannostaan ja estää siten riskinoton ja innovaatiot.