Ruokarasismia;)

Nakkikiskaan on vaikee päästä sisään päiväsaikaankin!

Suomessa on viisaita viranomaisia!!!

Keskiviikko 23.04.2008 klo 14:46 STT



Tätä herkkua saa myydä yömyöhään, mutta asiakkaat pitää ajaa ulos kello kahden jälkeen.

Kebabpizzeriat saavat myydä ruokaa aamuviiteen saakka, mutta kello kahden jälkeen asiakkaat eivät saa jäädä syömään ravintolan tiloihin.

Näin linjaa sisäministeriön poliisiosasto kirjeessään, jonka se viime viikolla lähetti Suomen kaikille poliisilaitoksille. Asiasta kertoi Salon Seudun Sanomat keskiviikkona.

Lehden mukaan Salon poliisi kielsi joulukuussa paikallisia kebabravintoloita myymästä ruokaa kioskiluukusta kello kahden jälkeen yöllä. Poliisin näkemys oli tuolloin, että ravintola ei voi muuttua grillikioskiksi. Poliisi on katsonut ruokapaikkojen yöaukiolon lisäävän järjestyshäiriöitä kaupungilla.

Sisäministeriön uuden ohjeistuksen mukaan alle sadan neliön kokoinen ravintola voi myydä ruokaa aamuviiteen saakka, mutta kello kahden jälkeen vain muualla syötäväksi.

STT

PUUN TAKAA

Homo Garrulus on - Kiitos - lähettänyt meikäläiselle
PuuMerkin, joka edellyttää linkkiä
sivulle. (H.G. on arvottanut toisaalla olevia lyriikoitani)

Kun kaikki (?) ovat jo saaneet tarkoituksellisen lokimetallin, on vaikea löytää yht'äkkiä viittä. Mutta
ainakin Ma-Riikka, VirtuaaliAnu, Jari,Mika
ja Rautarouva, joka on elämiseni edellytys, ovat tavoitteellisia mielipidevaikuttajia - heille Metalli.

Tasaveroon?

Helsingin Sanomien tasaverokeskustelusta poimittu kommentti, jota arvostan.

"

Tasavero on epäoikeudenmukainen
Olli | 14.4.2008 15:00
Ei ole olemassa mitään järkeviä perusteita miksi progressiivinen verotus olisi oikeudenmukaisempi kuin tasaveromalli. Tasaveromallissakin suurempituloinen maksaa suurempia veroja, joten siinä mielessä se on jo "progressiivinen" ja oikeudenmukainen. Tasaveromalli kuitenkin selkeyttäisi verojärjestelmää ja vähentäisi byrokratian kustannuksia.

Vastaus:
Tämän kommentin täytyy olla jonkinlainen herja. 30 % tulovero tuntuu hieman eri tavalla 25000 euron vuositulossa verrattuna vaikkapa 250000 vuosituloon. Keskustelua saa kyllä käydä, mutta ei nyt ruveta sentään taas uudelleenmäärittelemään asioita omien poliittisten kantojen tukemiseksi.

Tasaveromalleissa käy usein niin, että pienituloisten verotus kasvaa ja suurituloisten helpottuu ellei tasaveroprosenttia säädetä erityisen alhaiseksi (Tästä on esimerkkejä maailman sivu, viimeksi Briteissä jossa 10 % veroprosentti korvattiin 20 %:lla. Liike pyrkii selvästi tasaveron suuntaan vaikka 40 % kattoprosentti vielä säilytettiinkin. Sitä on kritisoitu laajalti, koska siitä kärsivät nimenomaan pienituloiset). 30 % tasavero on huono herja, koska se sortaa matalapalkkaisia kohtuuttomasti. Jos tasaveroon siirrytään, silloin pitää verot poistaa kokonaan alle 25000 euron vuosituloista ja tuon määrän ylittävästä osasta 10 % on sopiva vähennys. Muuten voidaan oikeudenmukaisuudesta puhuminen lopettaa.

Itse asiassa verotuksen lopettaminen kokonaan ja kaikkien verojen siirtäminen välilliseksi on tasaveroa parempi vaihtoehto (enkä tosiaan kannata tätä vaihtoehtoa, mutta kuten sanottu se on tasaveroa oikeudenmukaisempi). Tasaveromalleissa pieni-ja keskituloiset rahoittavat systemaattisesti suurimman osan julkisista kustannuksista, vaikka ansaitsevat vähemmän. En ymmärrä mitä ihmisten ajattelukyvylle on tapahtunut, kun suurin osa ei pysty käsittämään enää edes yksinkertaisimpia syy-seuraussuhteita.

Toiseksi tasaveromalleissa julkiset tulot yleensä laskevat ja se johtaa palvelujen yksityistämiseen. Yksityistäminen nostaa aina palvelujen kustannuksia (esim. USA:n terveydenhuolto, joka on kalliimpi kuin mikään eurooppalainen järjestelmä, tai liikennelaitokset, jossa lipunhinnat nousevat aina yksityistämisen seurauksena) ja tämä taas osaltaan rankaisee pieni-ja keskituloisia. Malli ei tosiaankaan ole "kannustava", koska se pakottaa suuren osan kansasta taistelemaan elannostaan ja estää siten riskinoton ja innovaatiot.

Räntäsadetta

Kirjoitus on käsitetodellisuutta. Sokrates ei kirjoittanut mitään eikä arvostanut kirjoitusta filosofian välineenä. Hänen mielestään aito filosofia syntyy ja kasvaa luonnollisessa vuorovaikutuksessa. Luonnollinen vuorovaikutus syntyy kohtaamistilanteessa - ei kirjallisesti.
Jos käsitteet muodostavat oman todellisuutensa, onko meillä mahdollisuutta kommunikoida muusta kuin käsitetodellisuudesta? Mitä tiedämme käsitteiden takaisesta an sich - todellisuudesta? Puhumme puhetta, kirjoitamme kielennettyä tietoa. Onko meillä samat käsitteet? Sormi ei ole kuu, jota se osoittaa.

Mikä on se minä, joka näin kirjoittaa? Mistä tiedän, että minä ajattelen?
Entäpä jos minä ajattelee. Ajattelu on sähkökemiallista toimintaa aivoissa. Mitäpä jos ajatukset tulevat ajatelluiksi minussa? Kirjoitanko ajatuksia? Jos näin, niin luet ajatuksiani – ajatustenlukija.

Muuttuuko todellisuus, kun käsitteet muuttuvat? Jos muuttuu, niin todellisuus vaihtelee myös kulttuurista toiseen. Emme voi ymmärtää muuta kuin oman kulttuurimme todellisuutta – kulttuurimme kieltä. Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. (Samuli Paronen)

Filosofia kyseenalaistaa. Filosofia eksplikoi l. selventää käsitteitä Onko filosofia ”älypeli”, jonka funktio on leikki? Voiko filosofia olla politiikkaa? Onko filosofialla leikkiä vakavampi merkitys? Voiko filosofian kyseenalaistaa?

Mitä ovat tunteet? Mitä tarkoitat todetessasi rakastavasi minua? Rakastat tunnetta itsessäsi, rakastat itseäsi. Minä olen väline, joka voisi olla kuka tahansa? Palautuvatko tunteet aivokemiaan? Kemian muuttuessa muuttuu todellisuus – ja tunteet. Ei ole yhtä ja pysyvää todellisuutta vaan kielen ja aivotoimintojen myötä muuttuva todellisuus. Oletko onnellinen? Voisitko kuvailla.

Filosofia ei ole tiedettä. Se tutkii tiedettä. Mitä on tiede? Uskomusjärjestelmä muiden joukossa. Tiede määrittelee itsensä. Tiede on itseään korjaavaa, mikä tarkoittaa, että tiede ei voi kertoa totuutta. Tiede kertoo kunkin hetkisen tieteellisen tiedon, mutta ei totuutta. Jos se kertoisi totuuden, määritelmää tulisi muuttaa.

Filosofiassa tulisi reflektoida l. tarkastella omia ajatuksiaan – ajatustottumuksiaan. Mutta voinko asettua itseni ulkopuolelle tarkastelemaan ajatuksiani – muutoinhan olen omissa ajatuksissani.

Minä kuljen ajatuksissani. Minä kulkee ajatuksissani. Minä kulkee ajatuksissaan – ja vain niissä.